29.12.2014 Nyt tarvitaan optimismia ja toiveikkuutta

”Maailmalla myrskyää ja korviin kantautuu pelkästään negatiivisia uutisia. Juuri nyt esimiehen tärkein tehtävä olisikin virittää työyhteisössään toiveikkuutta, koska se auttaisi ratkaisemaan ongelmia”, toteaa työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka johtamisen kehittämisverkoston Kaikuluotain -blogissa.

Tunteita syntyy, tunteet tarttuvat ja tunteet vaikuttavat ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Marja-Liisa Manka kertoo Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston tekemästä ja Tekesin rahoittamasta LeadEmo -tutkimusprojektista, joka ei anna mairittelevaa kuvaa suomalaisten esimiesten tunneälytaidoista.

Tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä esimiesten ja työntekijöiden välinen vuorovaikutus oli pääosin neutraalia viestintää. Neutraalit asenteet, viestit ja eleet voivat helpottaa kriittisissä tilanteissa, mutta neutraaliudestakin tulee negatiivista, jos se on ainoa vuorovaikutuksen tapa.

LeadEmon tutkimukset osoittivat monien kansainvälisten tutkimusten tapaan, että mitä enemmän esimiehellä on tunneälyä ja tunneosaamista, sitä parempi on hänen työyhteisönsä ilmapiiri. Tunneälytaidot näyttävät myös suojaavan esimiestä stressiltä, koska tunnetaitavammilla on paremmat työkalut stressin käsittelyyn ja rentoutumiseen.

Myönteisellä tunneilmastolla on työyhteisölle suuri merkitys. Positiiviset tunteet laajentavat tarkkaavaisuutta, lisäävät henkilökohtaisia voimavaroja, oppimishalua ja oppimiskykyä ja mahdollistavat luovuuden. Myönteisyys tarttuu ja näkyy toiminnan tehokkuudessa ja myös asiakkailla parempana palvelun laatuna.

Esimiehen esimerkillä, kannustavuudella ja optimismilla on ilmapiiriin aivan keskeinen vaikutus. Marja-Liisa Manka ehdottaa positiivisuustreenin aloittamista yksinkertaisilla arjen asioilla: tervehtimisellä, katsekontaktilla, nyökyttelemällä ja hymyllä.
Koko porukalla voisi työyhteisössä tuoda esiin tähtihetkiä – onnistumisia asiakkaiden ja työtovereiden kanssa. Porukalla voisi myös miettiä keinoja työnilon parantamiseen sekä sitä, mikä meillä on hyvin ja mistä voimme olla kiitollisia ja ylpeitä.

Lisätietoja: Esimies – etsi tähtihetkiä ja lisää hymyä www.johtamisverkosto.fi/Kaikuluotain

LeadEmo, hankkeen loppuraportti, Aalto-yliopisto ja Tampereen yliopisto 2014

Esimies – kehitä tunneälytaitojasi! www.simstrom.fi  Ajankohtaista 31.10.2014


31.10.2014 Esimies – kehitä tunneälytaitojasi! 

Tunneälytaidot ovat esimiehen tärkeimpiä taitoja. Esimiehen tunneälytaidoilla on keskeinen vaikutus työyhteisön ilmapiiriin ja toiminnan tuloksiin. Hyvien tunneälytaitojen merkitys korostuu ikäjohtamisen lähiesimiestyössä sekä myös organisaatioiden muutosprosesseissa. Ja mikä parasta: tunneälytaidot ovat opittavissa olevia taitoja, joita kannattaa ja pitää kehittää.

Tunneälytaitojensa kehittämistarpeen kartoittamiseen esimiehille on nyt tarjolla maksuton, helppokäyttöinen arviointiväline, joka löytyy Työmarkkinakeskusjärjestöjen ja Työturvallisuuskeskuksen kehittämän uuden Työkaari – työkalun tukiaineistosta http://sykettatyohon.fi/files/tietopankki/tunnealytaidot-ikajohtamisessa/Tunnealytaidot_ikajohtamisessa.pdf

Arviointiväline sisältää Hannu Simströmin väitöstutkimuksessaan (Tunneälytaidot ikäjohtamisessa, Tampereen yliopisto, 2009) löytämät kahdeksan tunneälyn avaintaitoa: itsetuntemus, itsekontrolli, läpinäkyvyys, empaattisuus, kannustavuus, kyky kehittää toisia, taito hallita konflikteja sekä ryhmä- ja yhteistyötaito. Näiden lisäksi arvioitaviin tunneälytaitoihin on lisätty sopeutumiskyky ja optimismi, joita tarvitaan yhä enemmän työelämän jatkuvassa muutoksessa.

Hyvät tunneälytaidot auttavat esimiestä omien tunteidensa tunnistamisessa ja hallitsemisessa, oman toiminnan johtamisessa ja luottamuksen rakentamisessa.  Ne auttavat hyödyntämän erilaisuutta, näkemään asiat toisten kannalta ja tuntemaan empatiaa. Tunneälykäs esimies ottaa huomioon työpaikan erilaiset ja eri-ikäiset ihmiset sekä heidän yksilölliset tarpeensa osaamisen kehittämisessä ja töiden organisoinnissa. Hän saa eri-ikäiset työskentelemään yhdessä, yhdistämään erilaista osaamista ja oppimaan toinen toisiltaan. Hän osaa myös käsitellä ja selvittää rakentavasti ristiriitoja. Tunneälykäs esimies luo omalla esimerkillään ja kannustuksellaan positiivista ilmapiiriä ja saa esiin jokaisen työntekijän parhaat kyvyt.

Esimiehen tunneälytaidoilla on monien tutkimusten mukaan keskeinen vaikutus työyhteisön ilmapiiriin, työsuorituksiin ja toiminnan tuloksiin. Hannu Simströmin väitöstutkimuksen mukaan tunneälyn avaintaidot tukevat ikäjohtamisen ja organisaatioiden muutosprosessien lähiesimiestyötä ja parantavat esimiesten valmiuksia käyttää johtamisessa erilaisia, hyvää ilmapiiriä vahvistavia johtamistyylejä. Hyvä ilmapiiri vaikuttaa olennaisesti henkilöstön jaksamiseen ja motivaatioon sekä myös työurien pidentämiseen.

Jokaisen esimiehen ja johtajan on mahdollista oppia ja kehittää tunneosaamistaan ja tunneälytaitojaan. Lähtökohtana oppimiselle on omien kehittämistarpeiden tunnistaminen sekä motivaatio ja halu muuttua. Kehittämiskohteita ei saa olla kuitenkaan kerralla liikaa. Yhdenkin keskeisen tunneälytaidon parantaminen voi johtaa merkittävään positiiviseen muutokseen esimiestyössä.

Tunneälytaitojen tulokselliseen kehittämiseen esimies tarvitsee työtovereilta saatua jatkuvaa palautetta. Esimiesten yhteinen päätös tunneälytaitojen tavoitteellisesta kehittämisestä ja säännölliset keskustelut vertaisryhmässä ovat hyvä keino edistää osaamisen kehittymistä.  Oppimista voidaan tukea myös ammattitaitoisen valmennuksen ja ohjauksen avulla. Muutos ei tapahdu hetkessä, mutta opitut tunneälytaidot kestävät ja kehittyvät edelleen.

Lisätietoja:

Tunneäly ja tunneälytaidot: https://www.simstrom.fi/DowebEasyCMS/?Page=Tunnealyjatunnealytaidot

Työkaari -työkalu ikäjohtamiseen: http://sykettatyohon.fi


20.9.2014 Työssä tylsistyminen heikentää hyvinvointia ja tuottavuutta

Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan työssä tylsistyminen eli boreout aiheuttaa samanlaisia oireita kuin burnout ja voi pitkittyessään vaikuttaa haitallisesti yksilön terveyteen ja hyvinvointiin sekä tuottavuuteen. Työssä tylsistyminen lisää työpaikan vaihtoaikeita ja voi johtaa myös ennenaikaiseen eläköitymiseen.

Tutkimuksen mukaan työssä tylsistyminen uhkaa erityisesti nuoria työntekijöitä. Työ alkaa maistua puulta, jos työ ei ole mielekästä eikä omia kykyjään pääse hyödyntämään. Työntekijä passivoituu eikä laita itseään likoon työssään. Mahdollinen tylsistyminen ei ole vain suorittavaa työtä tekevien ongelma vaan sitä esiintyy myös niin kutsutuilla valkokaulusaloilla.

Työssä tylsistymiseen ei ole aiemmin kiinnitetty juuri lainkaan huomiota, koska sen aiheuttama pahoinvointi jää helposti piiloon. Tutkimuksen perusteella työntekijöiden tylsistymisen ehkäisyyn kannattaa johtamisessa panostaa, sillä työntekijöiden hyvinvoinnilla ja motivaatiolla on suora yhteys työn tuottavuuteen. Työhyvinvointi vaikuttaa myös työurien pituuteen.

Työterveyslaitoksen yhteistyössä Utrechtin yliopiston kanssa toteuttama tutkimus kattoi 87 suomalaista organisaatiota ja yli 11000 työntekijää. Tutkimus julkaistiin yhdysvaltalaisessa Journal of Occupational and Environmental Medicine -lehdessä.

Lisätietoja: www.ttl.fi 15.9.2014, tutkija Lotta Harju; www.yle.fi/kotimaa 19.9.2014 Salla Hekkala


17.7.2014 Esimiehillä halua työhyvinvoinnin johtamiseen – osaamista ja aikaa puuttuu

Vuosittain tehtävä Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa -tutkimus osoittaa suomalaisten yritysten kokonaisinvestointien työhyvinvointiin olevan laskusuunnassa. Vain työterveyshuoltoon on satsattu yhtä paljon tai enemmän kuin aiempina vuosina. Esimiehillä on halua, mutta heiltä puuttuu osaamista ja aikaa työhyvinvoinnin johtamiseen.

Esimiesten osaamisen arvioi hyväksi vain neljännes vastaajista ja ainoastaan 12 prosenttia oli sitä mieltä, että esimiehillä on riittävästi aikaa työhyvinvoinnin johtamiseen. Positiivista kehitystä on tapahtunut kuitenkin esimiesten roolissa. Yli puolet vastaajista arvioi, että esimiesten motivaatio työhyvinvoinnin johtamisessa oli hyvä tai erinomainen.

Työhyvinvoinnin ohella henkilöstökoulutukseen panostetaan tutkimuksen mukaan yrityksissä nyt aikaisempaa vähemmän.

– Suomen kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittämisessä työvoiman osaaminen on nostettu keskiöön. Jos organisaatiot eivät enää kouluta henkilöstöään, miten varmistetaan osaamisen ja innovaatioiden syntyminen, kysyy toiminta-alueen johtaja Guy Ahonen Työterveyslaitoksesta.

Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa -tutkimusta on tehty vuodesta 2009. Uusimman tutkimuksen tuloksia esiteltiin SuomiAreenassa Porissa 17.7.2014.

Lisätietoja: www.ttl.fi/tiedotteet


2.6.2014 Terveydenhuollon vaikuttajat kokoontuvat Oulussa 27.-28.8.

MediCongress OULU -tapahtuma on Pohjois-Suomen suurimpia terveydenhuollon ammattilaisten koulutus- ja verkostoitumistapahtumia. Tapahtuma järjestetään kolmatta kertaa ja vuosittain on mukana ollut lähes 250 osallistujaa.

Tänä vuonna mukana on kaksi kovaa Keynote-puhujaa. Tukholman Karoliinisen sairaalan CEO Birgir Jakobsson valottaa Lean-ajattelun toteuttamista terveydenhuollossa ja potilasturvallisuuden professori, arviointilääkäri Risto Roine kertoo näkemyksiään toiminnan vaikuttavuuden kehittämisestä.

Molempina iltapäivinä 27. ja 28.8. on kaksi ohjelmalinjaa: tulevaisuuden terveydenhuolto -ohjelmalinja sekä hoitotyön johtajien ja esimiesten ohjelmalinja, joihin sisältyy ajankohtaisia asiantuntijoiden puheenvuoroja. Teemasta Miten johdan ja motivoin osastoni eri-ikäisiä työntekijöitä puheenvuoron käyttää ensimmäisenä päivänä FT, KTM Hannu Simström.

Tapahtuman järjestää Professio yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan lääkäriyhdistyksen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Tapahtumapaikkana on Radisson Blu Oulu.

Lisätietoja: www.professio.fi/tapahtumat


27.5.2014 Kiire ja työpaine haittaavat työhyvinvointia rajusti

Akavan selvityksen mukaan lähes puolet yli 40-vuotiaista korkeakoulutetuista palkansaajista kokee työssään sellaista kiirettä ja työpainetta, joka häiritsee heidän hyvinvointiaan. Kiireestä ja työpaineesta johtuva kuormittuminen on korkeakoulututkinnon suorittaneilla melkein kymmenen prosenttia yleisempää kuin muilla. Selvitys perustuu Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen vuoden 2013 aineistoon.

Kuormitusta kokeville koulutetuille työntekijöille kertyy vuodessa 9,5 sairauspäivää. Niille, jotka eivät koe kiirettä ja työpainetta, sairauspäiviä on puolet vähemmän. Tutkimus osoittaa Akavan mielestä kiistattomasti sen, että asiantuntijatyö on erittäin kuormittavaa ja vaikeasti hallittavaa.

Naiset kuormittuvat työssään miehiä enemmän. Yli 40-vuotiaista korkeasti koulutetuista naisista 52 prosenttia ja miehistä 42 prosenttia kokee työssään työhyvinvointia häiritsevää kiirettä ja työpainetta. Vähemmän koulutetuista yli 40-vuotiaista naisista vastaava osuus on sekin todella suuri, 45 prosenttia.

– Paineen kokeminen ei selity ylipitkillä työajoilla, koska miehet näyttävät tekevän pidempää työviikkoa kuin naiset. Naiset ottavat yhä miehiä enemmän vastuuta lasten, omaisten ja kodin hoidosta, joten ehkä he joutuvat tekemään saman työmäärän kovemmassa tahdissa, sanoo johtaja Maria Löfgren.

Työurien pidentämisessä merkittävin haaste on hänen mukaansa  löytää työnantajien kanssa yhteinen näkemys työhyvinvoinnin suorasta yhteydestä pitkään työuraan ja työnteon tehokkuuteen. Kovenevassa kilpailussa osaavan ja hyvinvoivan henkilöstön arvo nousee.

Lisätietoja: www.akava.fi


16.3.2014 Hyvä ikäjohtaminen hyödyntää eri-ikäisten vahvuudet

Ikäjohtamisessa on kyse henkilöstövoimavarojen johtamisesta ja aivan keskeisesti eri-ikäisten osaamisen johtamisesta ja kehittämisestä. Hyvä ikäjohtaminen tukee oppimista ja edistää eri-ikäisten erilaisen asiantuntemuksen ja kokemuksen jakamista ja yhdistämistä. Yrityksen visio ja strategia näyttävät osaamisen kehittämiselle suunnan, toteaa Hannu Simström johtamisen kehittämisverkoston Kaikuluotain -blogissa.

Eri-ikäisyys ja työyhteisön monimuotoisuus on nähtävä rikkautena ja resurssina, joka on saatava palvelemaan nykyistä tehokkaammin yrityksen toimintaa. Organisaatiossa oleva osaaminen ja asiantuntemus on tunnistettava ja hyödynnettävä mahdollisimman täysipainoisesti. Kaikenikäisten osaamista on arvostettava ja kehitettävä tasapuolisesti. Nuorten uusin tieto ja vahvuudet on yhdistettävä kokeneempien vahvuuksiin täydentämään toisiaan. Eri sukupolvien yhdessä työskentely ja yhdessä oppiminen edistää tiedon ja kokemuksen jakamista, ammatillista kehittymistä sekä myös uusien innovaatioiden syntyä.

Organisaation lähiesimiehillä on avainrooli eri-ikäisten osaamisen johtamisessa ja kehittämisessä. Arjen esimiestyössä korostuu tunneälyn ja tunneälytaitojen merkitys. Tunneälykäs esimies osaa ottaa huomioon erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten yksilölliset tarpeet ja tavoitteet. Hän saa eri-ikäiset työskentelemään yhdessä, jakamaan avoimesti osaamistaan ja oppimaan toinen toisiltaan. Kannustuksellaan ja rakentavalla palautteellaan esimies tukee kaikenikäisten oppimista, luo positiivista ilmapiiriä ja saa esiin jokaisen työntekijän parhaat kyvyt.

Suomen joukkue osoitti Sotshin olympialaisissa, kuinka arvokas yhdistelmä voikaa olla nuoruus ja kokemus. Eri-ikäisten ja eri sukupolvien erilaista osaamista ja kokemusta yhdistämällä saavutettiin upeaa menestystä sekä hiihtoladuilla että jääkiekossa. Olisiko tässä opittavaa myös suomalaisella työelämällä?

Koko blogikirjoitus on luettavissa osoitteesta http://kaikuluotain.wordpress.com/2014/03/13/hyva-ikajohtaminen-hyodyntaa-eri-ikaisten-vahvuudet/

”Yrityksen kilpailukyky riippuu enemmän kuin mistään muusta siitä, mitä siellä osataan, miten tuota osaamista käytetään ja kuinka nopeasti kyetään oppimaan uutta.” (Laurence Prusak)


6.3.2014 Työkykyjohtaminen mahdollistaa yrityksille miljoonasäästöt

Työkykyjohtamisen benchmark -hanke kertoo, että tekemättömästä työstä aiheutuvat kustannukset vaihtelevat yrityksestä riippuen 850 eurosta jopa 4 300 euroon työntekijää kohden. Tekemättömän työn kustannuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä summaa, joka saadaan laskemalla yhteen investoinnit työterveyshuoltoon, lakisääteiset tapaturmavakuutusmaksut, työeläkevakuutuksen työkyvyttömyysmaksut sekä sairaus- ja tapaturmapoissaolojen palkkakustannukset.

”Vuoden 2012 hankkeeseen osallistuneiden 64 yrityksen tekemättömän työn kustannusten yhteenlaskettu summa oli noin 180 miljoonaa euroa. Suomen koko yksityiseen sektoriin suhteutettuna kokonaiskustannus oli 4-5 miljardia ja säästöpotentiaali 1,3 miljardia euroa. Puhutaan siis varsin merkittävästä asiasta koko Suomen elinkeinoelämälle”, kiteyttää johtaja Lasse Parvinen Terveystalosta.

Ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jää noin 20 000 suomalaista vuosittain ja tällä hetkellä työkyvyttömyyseläkkeellä on lähes 200 000 työikäistä. Tehokkaampi työelämä ja pidemmät työurat eivät toteudu, mikäli sairaus- ja tapaturmapoissaolot sekä työkyvyttömyyseläkkeet aiheuttavat työelämälle jatkuvasti merkittäviä kustannuksia.

”Jotta työkyvyttömyyden taustalla oleviin tekijöihin päästään kiinni, ne on tunnistettava työpaikkatasolla ja niihin on tartuttava. Työkyvyn johtamisessa on keskeistä asettaa toiminnalle tavoitteet ja seurata niiden toteutumista”, EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari sanoo.

Vertailututkimus osoitti, että määrätietoisella työllä voidaan kustannuksia alentaa. Tärkeimmiksi tekijöiksi osoittautuivat työhyvinvoinnin tavoitteiden asettaminen, niiden systemaattinen mittaaminen ja seuranta sekä toimintatapojen pitkäjänteinen kehittäminen. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä työelämään ja työhyvinvointiin vaikuttavien osapuolten välillä.

Lisätietoja: http://news.cision.com

Työkykyjohtamisen benchmark -hanke 2012
Loppuraportti 23.1.2013

Benchmarking -hankkeen 2012 toteuttivat yhteistyössä Työterveyslaitos, tietopohjaisen työkykyjohtamisen asiantuntijaorganisaatio Hoffmanco, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, tilintarkastusyhtiö PwC sekä työeläkevakuutusyhtiöt Elo, Varma ja Veritas. Uusi hanke käynnistyy maaliskuussa 2014.


14.2.2014 Johtamisessa riittää kehitettävää

Great Place to Work® Institute Finland toteutti tammikuussa Suomalaisen työelämän tila -tutkimuksen ja vertasi sen tuloksia Suomen parhaiden työpaikkojen listalle yltäneisiin organisaatioihin. Tutkimuksen mukaan Suomen parhaat työpaikat erottuvat tavallisesta suomalaisesta työelämästä erityisesti kyvyssään rakentaa luottamusta johdon ja henkilöstön välille. Kun johdon ja henkilöstön välillä vallitsee vahva luottamus, on johdon toiminta uskottavaa, johto kunnioittaa henkilöstöä ja toimii oikeudenmukaisesti.

Kun Suomen parhaissa työpaikoissa 85 % henkilöstöstä pitää johtoa pätevänä johtamaan organisaation liiketoimintaa, on vastaava luku suomalaisessa työelämässä 54 %. Vain alle puolet, 49 % suomalaisesta työväestöstä kokee organisaationsa johdon pitävän lupauksensa ja ainoastaan 45 % kokee johdon arvostavan hyvin tehtyä työtä ja erityistä ponnistelua. Parhaissa työpaikoissa vastaavat luvut ovat 80 % ja 74 %.

”Taloudellisesti haastavina aikoina on ensisijaisen tärkeää huolehtia siitä, että johdon valinnat tukevat sellaisen kulttuurin rakentamista, jossa työntekijät haluavat antaa parhaansa. Näin päästään parhaiten organisaation tavoitteisiin. Yrityskulttuuria ei voida kuitenkaan rakentaa millekään muulle pohjalle kuin luottamukselle”, toteaa Great Place to Work® Institute Finlandin toimitusjohtaja Mona Rundberg.

Lisätietoja: http://www.greatplacetowork.fi


21.1.2014 Innostu ja innosta!

Pauli Aalto Setälän ja Mikael Saarisen uusi kirja Innostus – myötämanipuloinnin aakkoset (Talentum 2014, Helsinki) tarjoaa tietopaketin, jollaista suomalaiset organisaatiot ja niiden johto kipeästi tarvitsevat.

”Suomeen tarvitaan lisää innostusta ja innostamisen osaamista. Luontainen kykymme innostaa hiipuu helposti latistavaksi suorittamiseksi. Tämän kirjan avulla voit tehdä innostumisesta ja innostamisesta elämänmittaisen rutiinin, joka energisoi sinut ja ympärilläsi olevat ihmiset jopa huippusuorituksiin. Lisäät samalla sekä henkistä että taloudellista hyvinvointiamme.” (esittelyteksti kirjan takakannesta)

Oman väitöstutkimukseni (Simström 2009) mukaan kannustaminen ja innostaminen on tunneälytaito, jossa suomalaisilla esimiehillä ja johtajilla on erityisen paljon kehitettävää. Kannustava esimies virittää omalla esimerkillään ja käyttäytymisellään innostusta, luo hyvää ilmapiiriä ja saa ihmiset tekemään parhaansa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

”Luovuuden ja menestyksen ehkä tärkein polttoaine on innostus. Innostus, kuten polttoaineet yleensäkin, tarttuu ja sytyttää kaiken ympärillään.” (Mika Ihamuotila, toimitusjohtaja, Marimekko)