3.10.2011 Suomessa johtaja käskyttää yhä

Suomalaisilla työpaikoilla uurastaa huomattavasti enemmän työilmapiiriin tyytymättömiä kuin muissa naapurimaissa. Hay Groupin pohjoismaisen johtamisvertailun mukaan lähes puolet (43 prosenttia) suomalaisista kokee työpaikkansa ilmapiirin epämotivoivaksi. Tanskassa vastaava luku on 24 ja Tanskassa 25.
Suuria eroja selittävät erilaiset johtamistyylit. Ruotsissa johtaminen on HayGroupin mukaan useammin osallistavaa, ihmiskeskeistä ja valmentavaa kuin Suomessa. Meillä johtaminen on usein määräilevää ja ”tahdittavaa”. (Kauppalehti)


19.9.2011 Ikäjohtaminen ei ole vielä tuttua yrityksissä

”Ikäjohtamiselle ja eri-ikäisyyden huomioimiselle on selkeä tarve”, toteaa ikäjohtamisesta Jyväskylän yliopistossa väitellyt Pinja Halme. Ikäjohtamiselle ei ole kuitenkaan selkeää määritelmää tai sisältöä työntekijöiden mielissä, vaan ikäjohtaminen mielletään usein työkykyhankkeiksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Riskinä on myös se, että ikäjohtaminen ymmärretään vain ikääntyneisiin kohdistuviksi toimenpiteiksi. (www.jyu.fi)


27.9.2011 Hyvä ikäjohtaminen pidentää työuria

Työn mielekkääksi kokeminen saa jaksamaan paremmin ja pidempään työelämässä.
”Ikäjohtamisessa ei ole kyse vain ikääntyvien ja ikääntyneiden työntekijöiden aseman parantamisesta. Hyvä ikäjohtaminen kohdistuu kaikenikäisiin, ottaa huomioon erilaiset elämäntilanteet ja arvostaa ja hyödyntää eri-ikäisten erilaisuuden voimaa”, sanoi ikäjohtamisen asiantuntija Hannu Simström tänään Raumalla.
”Työntekijöiden kannustaminen uusien asioiden oppimiseen, työpaikan hyvät vuorovaikutussuhteet sekä esimiehen hyvä johtamistapa ovat tekijöitä, jotka edesauttavat työntekijöiden työssä jatkamisaikeita”, sanoi Simström. (Uusi Rauma)


6.5.2011 Suomalaisista 40 prosenttia huolissaan työssä jaksamisestaan

Valmennusyritys Deep Leadin teettämän kyselytutkimuksen mukaan 42 prosenttia suomalaisista työntekijöistä on huolissaan työssä jaksamisestaan. Vain 14 prosenttia on täysin samaa mieltä siitä, että työ- ja vapaa-aika ovat tasapainossa. Kyselytutkimukseen vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista huhtikuussa 2011. (www.deeplead.com)


20.4.2011 Työmotivaatio hukassa kahdella kolmesta

Suomalaisten asenteita, toiveita ja käyttäytymistä selvittävä Suomalaiset 2011 -tutkimus kertoo, että jopa kaksi kolmannesta kansalaisista pohtii vähintään kerran kuukaudessa työmotivaationsa riittävyyttä. Työpaikan vaihtoa harkitsee viikoittain yli kolmannes alle 45-vuotiaista kokopäivätyössä käyvistä suomalaisista. Redera Oy:n toteuttamaan tutkimukseen osallistui yli tuhat 15–70-vuotiasta suomalaista. (Kauppalehti)


18.4.2011 Hylkiikö työelämä yli 52-vuotiasta?

Suomessa eläkkeelle jäädään keskimäärin noin 60-vuotiaina, mikä on peräti seitsemän vuotta matalampi kuin esimerkiksi Islannissa. Eläkeikää haluttaisiin nostaa meillä lähemmäs muiden maiden tasoa ja 65 vuoden ikärajaa. Terveystalon tutkimus osoittaa kuitenkin työpaikan vaihtamismahdollisuuksien vaikeutuvan olennaisesti jo 52 ikävuoden jälkeen. (www.terveystalo.com)


7.3.2011 Sukupolvien välinen tiedonsiirto voi parantaa yrityksen kilpailukykyä

Eläköityvien työntekijöiden ja heidän seuraajiensa välinen tiedon siirtäminen voi johtaa uuden, yritykselle hyödyllisen tiedon kehittämiseen ja siten kilpailukyvyn parantamiseen, ilmenee Maarit Virran väitöstutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan sekä tiedon siirtäminen että tiedon rakentaminen edellyttävät kokeneen ja aloittelevan työntekijän välistä vuorovaikutusta ja yhdessä työskentelyä. Yrityksen johdon tehtäväksi jää varmistaa, että tiedon jakamiselle on riittävästi resursseja. (www.tsr.fi)


2.3.2011 Työpahoinvoinnin hinta kohonnut megamittoihin

Työpahoinvoinnin kustannukset ovat nousseet Suomessa megamittoihin, arvioi Työterveyslaitoksen johtaja, professori Guy Ahonen. ”Työpahoinvoinnin hinta on huimaavasti 24-30 miljardia euroa vuodessa”, Ahonen laskee.
”Suomessa menetetään joka vuosi noin puoli miljoonaa työvuotta siksi, että joukot poistuvat työelämästä ennen virallista eläkeikää. Yksin tästä kustannus on noin 24 miljardia euroa vuodessa”, Ahonen sanoo. Lisäksi sairauspoissaolot maksavat noin 2 miljardia, työtapaturmat noin 2 miljardia euroa ja vajaakuntoinen työssäolo 2 miljardia euroa vuodessa. (Kauppalehti)