Ajankohtaista

Positiivisessa ilmapiirissä on muutosvoimaa 11/2019

Mikäli organisaatiomuutoksessa kyetään vahvistamaan positiivista ilmapiiriä ja luomaan positiivisia tunteita, muutos helpottuu ja nopeutuu. Työpaikan tunneilmapiiri on positiivinen, kun esimiehet huomioivat työntekijöiden tunnetarpeet ja kannustavat erityisesti...

Johtaminen saatava kuntoon terveydenhuollossa 10/2019

Johtaminen ja työolot on koko terveydenhuollossa, mutta erityisesti terveyskeskuksissa saatava kuntoon, jotta lääkäripula ja hoitoon pääsy helpottuisivat. Päättäjien silmien on viimeistään nyt auettava sille, että hoitajien ja lääkäreiden työtaakka ja työolot ovat...

Tunneälyväitöksestä kymmenen vuotta 9/2019

Esimiesten tunneälytaitoja ja ikäjohtamista tarkastelevan tutkimukseni väitöstilaisuudesta on 18.9.2019 kulunut 10 vuotta. Tunneälytaitojen ja ikäjohtamisen merkitys esimiestyössä ja johtamisessa on entisestään kasvanut. Suomen uuden hallituksen tavoittelema...

Hiljainen tieto jää liian usein hyödyntämättä 8/2019

”Yritysten johdossa mietitään kuumeisesti uusia strategioita, mutta siellä ei ymmärretä henkilöstön merkitystä yrityksen voimavarana”, totesi liikkeenjohdon konsultti Karl-Magnus Spiik Talouselämä-lehdessä 2.8.2019. Hänen mukaansa työntekijöiden hiljaista,...

Työhyvinvointi

Työhyvinvoinnin edistäminen on Suomessa edelleen täysin riittämätöntä. STTK:n teettämän kyselyn (22.11.-8.12.2016) mukaan 57 % eli valtaosa suomalaisista työntekijöistä kokee, että heidän työpaikallaan edistetään huonosti suunnitelmallista työssä jaksamista ja hyvinvointia. Panostus työhyvinvointiin on riittämätöntä kaikilla työnantajasektoreilla.

Työhyvinvoinnin johtamisen fokus on ollut meillä väärä. Organisaatioissa on kiinnitetty huomiota pääosin sairauspoissaoloihin ja työterveyshuollon kuluihin. Työhyvinvoinnin edistämisen lähtökohta on oltava työyhteisö ja sen työntekijät sekä liiketoiminnan ja tuottavuuden edellytysten vahvistaminen.

”Työhyvinvointi tukee tuottavuutta – mutta vain kiusallisen harvoissa organisaatioissa. Niissä organisaatioissa työhyvinvoinnin johtaminen on kunnossa, johtajuus on hyvällä tasolla ja ihmiset hehkuvat työssään.” (Ossi Aura, Life Magazine, kevät-kesä 2017)

Lue lisää työhyvinvoinnista ja sen osatekijöistä.

Suomalaisen Työn Liiton Made By Finland -tutkimuksesta (2/2017) selviää, että suomalaisten mielestä työhyvinvointi syntyy erityisesti hyvästä työilmapiiristä, motivoivasta työstä ja mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhönsä. Peräti 93 prosenttia kaikista vastaajista oli sitä mieltä, että organisaatioiden tulee kantaa vastuuta työntekijöidensä hyvinvoinnista myös taloudellisesti vaikeina aikoina.

Professori Guy Ahosen mukaan työpahoinvointi maksaa Suomessa jopa 30 miljardia euroa vuodessa, josta suurin osa, noin 24 miljardia euroa, johtuu ennenaikaisesta eläköitymisestä (TTT-lehti 2/2012). Toisaalta parhaat toteutetut  työhyvinvointiprojektit ovat tuoneet sijoitetut eurot moninkertaisesti takaisin  sairauspoissaolojen vähenemisenä, työurien pidentymisenä ja tuottavuuden parantumisena.

Työhyvinvoinnin johtamisen fokus on ollut meillä väärä. Organisaatioissa on kiinnitetty huomiota pääosin sairauspoissaoloihin ja työterveyshuollon kuluihin. Työhyvinvoinnin edistämisen lähtökohta on oltava työyhteisö ja sen työntekijät sekä liiketoiminnan ja tuottavuuden edellytysten vahvistaminen. Henkilöstötuottavuutta voidaan parantaa kehittämällä ihmisten osaamista, motivaatiota ja työkykyä. Henkilöstötuottavuutta tukevat hyvä johtajuus sekä työyhteisön ilmapiiri ja toimivuus. (Aura, Ahonen, Hussi & Ilmarinen 2016)

Eri sukupolvien erilaiset asenteet ja odotukset työlle ja johtamiselle tuovat omat haasteensa työhyvinvoinnin rakentamiselle. Mielenkiintoinen työ, työyhteisön hyvä henki sekä avoin, reilu ja innostava johtaminen ovat uudelle nettisukupolvelle entistä tärkeämpiä työviihtyvyystekijöitä.

Ikäjohtamisen ja sen kehittämistoimien tulisi olla luontainen osa yrityksen henkilöstö- ja hyvinvointistrategiaa. Hyvä ikäjohtaminen tukee kaikenikäisten motivaatiota, osaamista ja sen siirtoa sukupolvelta toiselle sekä työkykyä ja jaksamista elämän eri vaiheissa. Ikäjohtamisella on SH 2016 -tutkimuksen mukaan myös suora yhteys strategisen hyvinvoinnin tuloksellisuuteen.

Simström Oy tarjoaa organisaatioiden työhyvinvoinnin kehittämiseen helppokäyttöistä työkalua, joka sisältää henkilöstötuottavuutta tukevat työhyvinvoinnin viisi osa-aluetta: Terveys ja toimintakyky, Osaaminen ja oppiminen, Arvot, asenteet ja motivaatio, Työ ja työolot sekä Johtaminen ja esimiestyö. Työkalun käytöstä hyvinvoinnin ja ikäjohtamisen kehittämistyössä on saatu hyviä kokemuksia mm. teknologiateollisuuden pk-yrityksissä Uudenmaan alueella.

Koulutusten teemoja

  • Työhyvinvoinnin johtaminen
  • Työhyvinvoinnin kehittäminen organisaatiossa
  • Työhyvinvoinnilla tulosta
  • Hyvinvointia työyhteisöön
  • Lisää hyvinvointia työyhteisöön
  • Mistä syntyy työhyvinvointi?
  • Työhyvinvointi ja ikäjohtaminen
  • Tunneälykkäällä johtamisella hyvinvointia ja tuloksia
  • Työhyvinvointia tunneälytaidoilla

Katso erilaisia koulutusesimerkkejä ja palautteita kohdasta Asiantuntemus → Referenssit

Strategisen hyvinvoinnin ydin on henkilöstötuottavuuden kehittäminen. (Aura, Ahonen, Hussi & Ilmarinen 2016)

Yksinkertaisimmillaan työhyvinvointi voidaan nähdä hyvinvoinnin kokemuksena, joka koostuu myönteisistä tunteista, innostuksesta, toimivista ihmissuhteista, merkityksellisyydestä sekä siitä, että saavuttaa tavoiteltuja asioita. (Mäkiniemi, Heikkilä-Tammi & Manka 2015)

Jos henkilöstö ei voi hyvin, eivät asiakkaatkaan voi hyvin.
Matti Alahuhta, Johtajuus (2015)

Liian harva nauttii työstään!
– Edmund Phelps 2014

Meille on laadittu suositus siitä, kuinka meidän pitäisi liikkua, jotta pysyisimme terveinä. Meille on myös laadittu suositus, miten meidän pitäisi syödä. Meiltä kuitenkin puuttuu suositus iloita ja nauttia työstä, vaikka tutkimusten mukaan hyvä mieli lisäisi työntekijöiden hyvinvointia ja kasvattaisi työpaikan tuloksellisuutta. – Marja-Liisa Manka, Työnilo (2011)

SEFE puhutti SuomiAreenalla paremman työelämän puolesta (Ekonomi 6.2010)

Ajankohtaista

Positiivisessa ilmapiirissä on muutosvoimaa 11/2019

Mikäli organisaatiomuutoksessa kyetään vahvistamaan positiivista ilmapiiriä ja luomaan positiivisia tunteita, muutos helpottuu ja nopeutuu. Työpaikan tunneilmapiiri on positiivinen, kun esimiehet huomioivat työntekijöiden tunnetarpeet ja kannustavat erityisesti...

Johtaminen saatava kuntoon terveydenhuollossa 10/2019

Johtaminen ja työolot on koko terveydenhuollossa, mutta erityisesti terveyskeskuksissa saatava kuntoon, jotta lääkäripula ja hoitoon pääsy helpottuisivat. Päättäjien silmien on viimeistään nyt auettava sille, että hoitajien ja lääkäreiden työtaakka ja työolot ovat...

Tunneälyväitöksestä kymmenen vuotta 9/2019

Esimiesten tunneälytaitoja ja ikäjohtamista tarkastelevan tutkimukseni väitöstilaisuudesta on 18.9.2019 kulunut 10 vuotta. Tunneälytaitojen ja ikäjohtamisen merkitys esimiestyössä ja johtamisessa on entisestään kasvanut. Suomen uuden hallituksen tavoittelema...

Hiljainen tieto jää liian usein hyödyntämättä 8/2019

”Yritysten johdossa mietitään kuumeisesti uusia strategioita, mutta siellä ei ymmärretä henkilöstön merkitystä yrityksen voimavarana”, totesi liikkeenjohdon konsultti Karl-Magnus Spiik Talouselämä-lehdessä 2.8.2019. Hänen mukaansa työntekijöiden hiljaista,...

Hannu Simström
Filosofian tohtori, KTM


GSM 0400 422995


hannu@simstrom.fi


Sepäntie 20 B, 31400 Somero