Johtamiskoulutus

EVA:n kyselyssä vuonna 2013 peräti 76 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että työpaikoilla työskennellään ylikierroksilla ja niin kovan paineen alla, että moni palaa ennenaikaisesti loppuun. Vuoden 2015 työolobarometrissä noin puolet palkansaajista arvioi, että omalla työpaikalla on enemmän töitä kuin työntekijöitä.

Hay Groupin pohjoismaisessa johtamisvertailussa (2011) jopa 43 prosenttia suomalaisista koki työpaikkansa ilmapiirin epämotivoivaksi. Ruotsissa vastaava prosentti oli 24 ja Tanskassa 25. Suuria eroja selittivät erilaiset johtamistyylit. Suomessa johtaminen on perinteisesti ollut käskyttävää ja tahdittavaa, Ruotsissa ja Tanskassa huomattavasti useammin osallistavaa, ihmiskeskeistä ja valmentavaa. Nämä johtamistyylit perustuvat hyviin tunneälytaitoihin.

Moni käyttää johtamisesta puhuessaan mielellään sotavertauksia. Vielä tänäänkin yksi tunnetuimmista sankarijohtajista on Väinö Linnan tuntemattoman sotilaan luutnantti Koskela, joka johti joukkojaan edestä ja omalla esimerkillään. Nyt Koskelan oppien aika on ohi: johtajilta vaaditaan entistä enemmän tunneälyä, kykyä luopua vallasta sekä kykyä kehittää itseään, totesi Anni Erkko Kauppalehti Optiossa 4.2.2018. (Simström Oy / Ajankohtaista 5.2.2018)

Suomeen halutaan Europan paras työelämä vuonna 2020. Suomen parhaissa työpaikoissa (Great Place to Work) 80 % henkilöstöstä koki vuonna 2014 työpaikkansa positiivisesti, kun vastaava luku suomalaiselta työväestöltä kysyttäessä on vain 54 %. Parhaat työpaikat erottuivat keskimääräisestä suomalaisesta työelämästä erityisesti kyvyssään rakentaa luottamusta johdon ja henkilöstön välille.

Strategisen johtamisen asiantuntija Mika Kamensky näkee kirjassaan Menestyksen timantti (2015) yhä keskeisemmäksi menestystekijäksi koko organisaation voimaannuttamisen kohti yhteistä päämäärää. Ihmisille pitää luoda mahdollisimman hyvät edellytykset hoitaa tehtäviään ja saavuttaa asetetut tavoitteet. Tarvitaan esimiehiä, jotka ovat yhä enemmän auttajia, tukijoita ja valmentajia. Perimmäinen käskyttäminen ja pomottaminen ei enää toimi.

Väestön ikääntyminen ja työvoiman ikärakenteen nopea muutos tuo erityishaasteen johtamiselle ja esimiestyölle. Professori Guy Ahosen mielestä Suomen työelämästä voi tulla Euroopan parasta, jos työpaikat joustavat henkilöstön elämäntilanteiden mukaan ja johto pystyy tekemään työnteosta mielekästä. Erityisen tärkeänä hän pitää sitä, että hyvä ikäjohtaminen ulotetaan kaikille työpaikoille. (Work Goes Happy -tapahtuma 25.4.2013)

Työelämän laadun parantamisessa ja myös työurien pidentämisessä ratkaisee se, millä tavoin ihmisiä johdetaan ja kuinka motivoituneita he ovat. Myös jatkuva muutos ja muutosprosesseissa onnistuminen edellyttää hyvää ihmisten johtamista. Suurimmat haasteet ja mahdollisuudet ovat luottamuksen ja innostuksen rakentamisessa, osaamisen jakamisessa ja kehittämisessä sekä työn merkityksellisyyden ja arvostuksen kokemisessa.Tunneäly ja esimiesten tunneälytaidot nousevat yhä tärkeämpään rooliin.

Alf Rehnin (2018) mukaan johtajuus on järkevää, mutta ennen kaikkea se on tunnetta ja tunteisiin vaikuttamista. Haluamme johtajiemme olevan ihmisiä: sellaisia, joilla on tunteita ja jotka ymmärtävät tunteita. Koska menestyvä johtajuus vaatii kykyä ymmärtää muita ihmisiä ja sitä, miten he toimivat, tunneälyn taidot ovat erittäin tärkeitä johtajalle. Tunneälyä ja tunneälytaitoja voi oppia.