Ajankohtaista

Positiivisessa ilmapiirissä on muutosvoimaa 11/2019

Mikäli organisaatiomuutoksessa kyetään vahvistamaan positiivista ilmapiiriä ja luomaan positiivisia tunteita, muutos helpottuu ja nopeutuu. Työpaikan tunneilmapiiri on positiivinen, kun esimiehet huomioivat työntekijöiden tunnetarpeet ja kannustavat erityisesti...

Johtaminen saatava kuntoon terveydenhuollossa 10/2019

Johtaminen ja työolot on koko terveydenhuollossa, mutta erityisesti terveyskeskuksissa saatava kuntoon, jotta lääkäripula ja hoitoon pääsy helpottuisivat. Päättäjien silmien on viimeistään nyt auettava sille, että hoitajien ja lääkäreiden työtaakka ja työolot ovat...

Tunneälyväitöksestä kymmenen vuotta 9/2019

Esimiesten tunneälytaitoja ja ikäjohtamista tarkastelevan tutkimukseni väitöstilaisuudesta on 18.9.2019 kulunut 10 vuotta. Tunneälytaitojen ja ikäjohtamisen merkitys esimiestyössä ja johtamisessa on entisestään kasvanut. Suomen uuden hallituksen tavoittelema...

Hiljainen tieto jää liian usein hyödyntämättä 8/2019

”Yritysten johdossa mietitään kuumeisesti uusia strategioita, mutta siellä ei ymmärretä henkilöstön merkitystä yrityksen voimavarana”, totesi liikkeenjohdon konsultti Karl-Magnus Spiik Talouselämä-lehdessä 2.8.2019. Hänen mukaansa työntekijöiden hiljaista,...

Johtamiskoulutus

Työelämä on muuttunut entistä nopeammaksi ja vaativammaksi. Tehokkuus- ja tulosvaatimusten korostuminen, jatkuva kiire ja uusien asioiden oppimisen tarve koettelevat sekä esimiesten että työntekijöiden jaksamista ja hyvinvointia. Työpaikkojen kannustavuus, innovatiivisuus ja ilmapiiri ovat yleisesti heikentyneet, stressi ja uupuminen lisääntyneet.

Suomeen halutaan Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Työelämän laadun parantamisessa ja myös työurien pidentämisessä ratkaisee se, millä tavoin ihmisiä johdetaan ja kuinka motivoituneita he ovat. 

Suomalaisen johtajan asiaosaaminen ja prosessien ymmärrys ovat viimeaikaistenkin tutkimusten mukaan huippuluokkaa. Rakkaus prosesseihin ja keskittyminen lukuihin jättää kuitenkin ihmiset johtamisessa toissijaiseksi. Tulevaisuuden menestyksekäs johtajuus on inhimillistä: johtaja on palveluroolissa tukemassa alaistensa onnistumista ja innostamassa heitä. Hyvällä johtajalla on tunneälyä, hän käy aitoa dialogia, luo työn merkityksellisyyttä alaisille ja ymmärtää erilaisuuden vahvuutena. (Työelämä 2020 -työpaja 2/2018)

Lue lisää johtamisen haasteista

EVA:n kyselyssä vuonna 2013 peräti 76 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että työpaikoilla työskennellään ylikierroksilla ja niin kovan paineen alla, että moni palaa ennenaikaisesti loppuun. Vuoden 2015 työolobarometrissä noin puolet palkansaajista arvioi, että omalla työpaikalla on enemmän töitä kuin työntekijöitä.

Hay Groupin pohjoismaisessa johtamisvertailussa (2011) jopa 43 prosenttia suomalaisista koki työpaikkansa ilmapiirin epämotivoivaksi. Ruotsissa vastaava prosentti oli 24 ja Tanskassa 25. Suuria eroja selittivät erilaiset johtamistyylit. Suomessa johtaminen on perinteisesti ollut käskyttävää ja tahdittavaa, Ruotsissa ja Tanskassa huomattavasti useammin osallistavaa, ihmiskeskeistä ja valmentavaa. Nämä johtamistyylit perustuvat hyviin tunneälytaitoihin.

Moni käyttää johtamisesta puhuessaan mielellään sotavertauksia. Vielä tänäänkin yksi tunnetuimmista sankarijohtajista on Väinö Linnan tuntemattoman sotilaan luutnantti Koskela, joka johti joukkojaan edestä ja omalla esimerkillään. Nyt Koskelan oppien aika on ohi: johtajilta vaaditaan entistä enemmän tunneälyä, kykyä luopua vallasta sekä kykyä kehittää itseään, totesi Anni Erkko Kauppalehti Optiossa 4.2.2018. (Simström Oy / Ajankohtaista 5.2.2018)

Suomeen halutaan Europan paras työelämä vuonna 2020. Suomen parhaissa työpaikoissa (Great Place to Work) 80 % henkilöstöstä koki vuonna 2014 työpaikkansa positiivisesti, kun vastaava luku suomalaiselta työväestöltä kysyttäessä on vain 54 %. Parhaat työpaikat erottuivat keskimääräisestä suomalaisesta työelämästä erityisesti kyvyssään rakentaa luottamusta johdon ja henkilöstön välille.

Strategisen johtamisen asiantuntija Mika Kamensky näkee kirjassaan Menestyksen timantti (2015) yhä keskeisemmäksi menestystekijäksi koko organisaation voimaannuttamisen kohti yhteistä päämäärää. Ihmisille pitää luoda mahdollisimman hyvät edellytykset hoitaa tehtäviään ja saavuttaa asetetut tavoitteet. Tarvitaan esimiehiä, jotka ovat yhä enemmän auttajia, tukijoita ja valmentajia. Perimmäinen käskyttäminen ja pomottaminen ei enää toimi.

Väestön ikääntyminen ja työvoiman ikärakenteen nopea muutos tuo erityishaasteen johtamiselle ja esimiestyölle. Professori Guy Ahosen mielestä Suomen työelämästä voi tulla Euroopan parasta, jos työpaikat joustavat henkilöstön elämäntilanteiden mukaan ja johto pystyy tekemään työnteosta mielekästä. Erityisen tärkeänä hän pitää sitä, että hyvä ikäjohtaminen ulotetaan kaikille työpaikoille. (Work Goes Happy -tapahtuma 25.4.2013)

Työelämän laadun parantamisessa ja myös työurien pidentämisessä ratkaisee se, millä tavoin ihmisiä johdetaan ja kuinka motivoituneita he ovat. Myös jatkuva muutos ja muutosprosesseissa onnistuminen edellyttää hyvää ihmisten johtamista. Suurimmat haasteet ja mahdollisuudet ovat luottamuksen ja innostuksen rakentamisessa, osaamisen jakamisessa ja kehittämisessä sekä työn merkityksellisyyden ja arvostuksen kokemisessa.Tunneäly ja esimiesten tunneälytaidot nousevat yhä tärkeämpään rooliin.

Alf Rehnin (2018) mukaan johtajuus on järkevää, mutta ennen kaikkea se on tunnetta ja tunteisiin vaikuttamista. Haluamme johtajiemme olevan ihmisiä: sellaisia, joilla on tunteita ja jotka ymmärtävät tunteita. Koska menestyvä johtajuus vaatii kykyä ymmärtää muita ihmisiä ja sitä, miten he toimivat, tunneälyn taidot ovat erittäin tärkeitä johtajalle. Tunneälyä ja tunneälytaitoja voi oppia.

Koulutusten teemoja

  • Muuttuva maailma – muuttuva johtajuus
  • Johtamisen ja esimiestyön haasteet muuttuvassa toimintaympäristössä
  • Johtajuuden roolit esimiestyössä
  • Millainen on hyvä esimies – millainen on hyvä alainen?
  • Hyvä ikäjohtaminen
  • Näin johdat eri-ikäisiä
  • Eri-ikäisten osaamisen johtaminen
  • Tunneälytaidot johtamisessa
  • Tunneäly esimiestyön voimavarana
  • Tunneälykkäällä johtamisella hyvinvointia ja tuloksia

Katso erilaisia koulutusesimerkkejä ja palautteita kohdasta Asiantuntemus → Referenssit

Johtajuus sisältää aina paradokseja ja ristiriitoja. Täydellistä valintaa tai täydellistä tapaa olla johtaja ei ole. – Alf Rehn 2018

Työstä ja työssä innostuminen on tulevaisuudessa yhä suurempi kilpailuvaltti, sillä se mahdollistaa ihmisen koko potentiaalin paremman hyödyntämisen organisaatioissa. – Leading Passion -hanke 2015-2017

Tulevaisuuden yritysmaailmassa menestys rakennetaan ihmisten johtamisen ja tämän alueen johtamisosaamisen varaan. – Helena Åhman ja Kari Neilimo 2015

Uudenlainen johtajuus ei perustu asemavaltaan, vaan vuorovaikutukseen ja vuoropuheluun. – Peter Drucker

Yrityksen menestyksessä on loppujen lopuksi kyse työilmapiiristä ja kannustamisesta. Siitä, että johto saa koko henkilöstön ponnistelemaan yhteisten tavoitteiden eteen. – toimitusjohtaja Matti Alahuhta Talouselämä-lehdessä 16.7.2013

Jatkuva muutos ja muutosprosesseissa onnistuminen edellyttää hyvää johtajuutta ja hyvää ihmisten johtamista.

Erilaiset tunteet ja niihin vaikuttaminen ovat muutoksen sydän ja vaikuttavat ratkaisevasti ihmisten käyttäytymiseen ja tavoitellun muutoksen toteuttamiseen.
– John Kotter & Dan Cohen  

Johtamisen on tuettava monimuotoisuutta ja erilaisten ajatusten kirjoa. – Gary Hamel
 
Erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten johtaminen samanaikaisesti on johtamistyön todellinen koetinkivi. – Janne Tienari & Rebecca Piekkari

Ajankohtaista

Positiivisessa ilmapiirissä on muutosvoimaa 11/2019

Mikäli organisaatiomuutoksessa kyetään vahvistamaan positiivista ilmapiiriä ja luomaan positiivisia tunteita, muutos helpottuu ja nopeutuu. Työpaikan tunneilmapiiri on positiivinen, kun esimiehet huomioivat työntekijöiden tunnetarpeet ja kannustavat erityisesti...

Johtaminen saatava kuntoon terveydenhuollossa 10/2019

Johtaminen ja työolot on koko terveydenhuollossa, mutta erityisesti terveyskeskuksissa saatava kuntoon, jotta lääkäripula ja hoitoon pääsy helpottuisivat. Päättäjien silmien on viimeistään nyt auettava sille, että hoitajien ja lääkäreiden työtaakka ja työolot ovat...

Tunneälyväitöksestä kymmenen vuotta 9/2019

Esimiesten tunneälytaitoja ja ikäjohtamista tarkastelevan tutkimukseni väitöstilaisuudesta on 18.9.2019 kulunut 10 vuotta. Tunneälytaitojen ja ikäjohtamisen merkitys esimiestyössä ja johtamisessa on entisestään kasvanut. Suomen uuden hallituksen tavoittelema...

Hiljainen tieto jää liian usein hyödyntämättä 8/2019

”Yritysten johdossa mietitään kuumeisesti uusia strategioita, mutta siellä ei ymmärretä henkilöstön merkitystä yrityksen voimavarana”, totesi liikkeenjohdon konsultti Karl-Magnus Spiik Talouselämä-lehdessä 2.8.2019. Hänen mukaansa työntekijöiden hiljaista,...

Hannu Simström
Filosofian tohtori, KTM


GSM 0400 422995


hannu@simstrom.fi


Sepäntie 20 B, 31400 Somero