Maailmanlaajuinen koronaepidemia on jo muuttanut ja tulee muuttamaan ennen näkemättömällä tavalla työelämän sisältöä ja toimintatapoja. Tiimit, työpaikat ja yhteisöt ovat täynnä erilaisia tunteita, joiden kanssa meidän on osattava toimia. Nyt tarvitsemme kenties enemmän kuin koskaan tunteiden johtamisen taitoja, erityisesti johdon ja esimiesten tunneälytaitoja.

Olemme kokeneet koronakriisin aikana jo nyt valtavan joukon erilaisia tunteita: pelkoa, hämmennystä, ärtymystä, surua, myötätuntoa, syyllisyyttä ja riittämättömyyttä, mutta aika ajoin myös helpotusta, ihailua, ylpeyttä ja jopa innostusta. Jokainen tunnetila vaikuttaa psykologi ja yrityskirjailija Jarkko Rantasen tuoreen blogin mukaan siihen, millaiseksi koemme tulevaisuutemme, minkälaisia päätöksiä teemme, minkälainen energiatasomme on, mihin huomiomme ohjautuu ja miten toimimme toisten ihmisten kanssa.

Rantanen toteaa, ettei tunteita pidä ohittaa tai tukahduttaa. Tunteiden tukahduttaminen johtaa työpaikoilla sitoutumisen heikentymiseen, aidon motivaation vähenemiseen, tyytymättömyyden kasvuun ja tuottavuuden laskuun. Jos ohitamme tunteet, heikennämme kykyämme löytää luovia ratkaisuja kriisistä selviämiseksi. Tunnetaitojamme käyttämällä ja kehittämällä edistämme aitoja kohtaamisia, teemme viisaita päätöksiä, nopeutamme toipumista ja vahvistamme toimintakykyämme myös koronakriisin jälkeen.

Tunneosaamisen ja tunnetaitojen sijaan puhun itse mieluummin tunneälystä ja tunneälytaidoista. Oman väitöstutkimukseni ja kansainvälisten tutkimusten pohjalta olen nostanut esiin jo vuosia sitten tunneälykkään johtamisen kymmenen avaintaitoa: itsetuntemus, itsekontrolli, läpinäkyvyys, sopeutumiskyky, optimismi, empaattisuus, kannustavuus, kyky kehittää toisia, taito hallita konflikteja sekä ryhmä- ja yhteistyötaito. Näiden merkitys korostuu koronakriisin keskellä kaikilla toimialoilla, mutta erityisesti hoiva-alalla, jossa etulinjassa olevat hoitajat ja lääkärit joutuvat työskentelemään kohtuuttoman paineen ja taakan alla.

Tuoreen kiinalaistutkimuksen mukaan koronaklinikoilla ja -osastoilla työskentelevistä lääkäreistä ja hoitajista 50 prosenttia kärsi masennusoireista, 45 prosentilla oli ahdistuneisuutta, 35 prosentilla unettomuutta ja 70 prosentilla huomattavaa psyykkistä kuormitusta ja huolestuneisuutta. Koronakriisi vaikuttaa työssä jaksamiseen muillakin aloilla. Toimihenkilöliitto ERTOn tekemä kysely Suomessa kertoo, että yli kolmasosa palkansaajista on uupunut koronatilanteen vuoksi, vaikka vasta noin kuukausi on kulunut meillä erilaisten rajoitusten alkamisesta.

Esimiehen tunneälytaidoilla on merkittävä vaikutus työyhteisön ilmapiiriin ja tunneilmastoon, henkilöstön jaksamiseen ja hyvinvointiin ja myös toiminnan tuloksiin. Kriisin keskellä negatiivisia tunteita on käsiteltävä ja niiden viestiä kuunneltava, mutta myös heräteltävä kaikin keinoin positiivisuutta ja uskoa parempaan tulevaisuuteen. Positiivinen ilmapiiri ja levollinen, innostunut mieli tuottaa uusia ideoita ja ajatuksia, joita tarvitaan kriisin aikana, mutta turvaamaan yrityksen jatkuvuutta myös kriisin jälkeen.

Tunneälykkään johtamisen kulmakivet ovat itsetuntemus ja empaattisuus. Jos et tunne omia vahvuuksiasi ja heikkouksiasi etkä tunnista omia tunteitasi, et pysty johtamaan itseäsi etkä hallitsemaan tunteitasi. Jos et tunnista ja ymmärrä omia tunteitasi, et tunnista niitä myöskään muissa etkä voi tuntea empatiaa. Ilman empatiaa et voi osoittaa työntekijälle tai kollegalle myötätuntoa tai uusia, luovia ratkaisuja tukevaa myötäintoa etkä pysty kannustamaan ja tukemaan henkilöstöäsi kriisin keskellä.

Muista, että tunteet ovat tarttuvia ja parhaiten ne tarttuvat johdon esimerkin voimasta!

Hannu Simström, FT, KTM

Tunneäly tarkoittaa tunteiden tunnistamista ja ymmärtämistä sekä omien ja ihmissuhteisiin liittyvien tunnetilojen hallitsemista. Tunneälytaidoissa on kyse tunneälyyn perustuvista kyvyistä, joiden kehittäminen parantaa monien tutkimusten mukaan organisaation hyvinvointia ja ilmapiiriä, työsuorituksia ja toiminnan tuloksia. (mm. Goleman 1998, 2001; Goleman ym. 2002; Boyatzis & Sala 2004; Simström 2009)