”Yritysten johdossa mietitään kuumeisesti uusia strategioita, mutta siellä ei ymmärretä henkilöstön merkitystä yrityksen voimavarana”, totesi liikkeenjohdon konsultti Karl-Magnus Spiik Talouselämä-lehdessä 2.8.2019. Hänen mukaansa työntekijöiden hiljaista, kokemusperäistä tietoa ei osata hyödyntää yritysten toiminnan kehittämisessä.

Spiik käyttää yhtenä esimerkkinä rakennusalaa, jossa maksetaan miljoonia euroja turhasta työstä ja sähläyksestä, koska tieto ei kulje työmaalta suunnittelijoille, Vaikka tarjolla olisi kokeneiden työntekijöiden näkemyksiä ja parannusehdotuksia, niitä ei kuunnella eikä hyödynnetä riittävästi.

Nostin tämän teeman joitakin vuosia sitten esiin blogikirjoituksissani eikä tilanne näytä juurikaan parantuneen. Henkilöstön eri-ikäisyys, erilainen osaaminen ja erilainen kokemus on nähtävä todellisena rikkautena ja resurssina. Eri-ikäisillä oleva asiantuntemus ja osaaminen on tunnistettava ja sitä on arvostettava, jotta se saadaan esiin ja sitä voidaan hyödyntää täysipainoisesti.

Eri sukupolvien yhdessä työskentely ja yhdessä oppiminen edistää tiedon ja kokemuksen jakamista, ammatillista kehittymistä sekä myös uusien, kilpailukykyä vahvistavien innovaatioiden ja entistä tehokkaampien toimintamallien syntyä. Hiljaisen tiedon siirtämisessä ei ole enää kyse vanhan tiedon yksisuuntaisesta lapioimisesta kokeneemmalta nuoremmalle, vaan sukupolvien välisestä tiedon jakamisesta ja uuden organisaatiolle merkityksellisen tiedon rakentamisesta.

Vanhalla perinteisellä mestari-oppipoika -mallilla ja seniori-juniori -työpareilla on saavutettu erinomaisia tuloksia, jos toiminnalle on varattu riittävät resurssit. Myös eri-ikäisten tiimit ja työryhmät edistävät parhaimmillaan tiedon ja osaamisen avointa tiedon jakamista ja yhdistämistä. Hyvä ikäjohtaminen luo edellytykset eri-ikäisten yhteistyölle ja uuden tehokkuuta ja kilpailukykyä vahvistavan tiedon rakentamiselle.

”Yrityksen kilpailukyky riippuu enemmän kuin mistään muusta siitä, mitä siellä osataan, miten tuota osaamista käytetään ja kuinka nopeasti kyetään oppimaan uutta.” (Laurence Prusak)

Hannu Simström

Lisätietoja: Spiik, Karl-Magnus: Hiljaista tietoa on syytä kuunnella. Talouselämä 2.8.2019.

Virta, M. 2011: Sukupolvien välinen tiedon jakaminen organisaatiossa – lapioidaanko vanhaa vai luodaanko uutta. Akateeminen väitöskirja.

Simström, Hannu: Hyvä ikäjohtaminen hyödyntää eri-ikäisten vahvuudet. Johtamisen kehittämisverkosto, Kaikuluotain-blogi 13.3.2014. www.kaikuluotain.wordpress.com/tag/ikajohtaminen/

Ikäjohtamisessa on kyse henkilöstövoimavarojen johtamisesta ja aivan keskeisesti osaamisen johtamisesta ja kehittämisestä. Hyvä ikäjohtaminen tukee oppimista ja edistää eri-ikäisten erilaisen tiedon ja kokemuksen jakamista ja yhdistämistä. Yrityksen visio ja strategia näyttävät osaamisen kehittämiselle suunnan.