Suomalaisen johtajan asiaosaaminen ja prosessien ymmärrys ovat huippuluokkaa. Rakkaus prosesseihin ja keskittyminen lukuihin jättää kuitenkin ihmiset johtamisessa toissijaiseksi. Vastikään valmistuneen laajan verkostotutkimuksen tuloksissa korostuu suomalaisjohtajien kykenemättömyys innostaa alaisiaan ja tuottaa heille tunnetta työnsä merkityksellisyydestä.

Suomalaisen johtajuuden vahvuuksia ja heikkouksia kartoitettiin ensimmäistä kertaa laaja-alaisessa verkostotutkimuksessa, johon osallistui lähes 100 johtajaa ja asiantuntijaa eri aloilta. Tutkimuksen toteutti Filosofian Akatemia Oy keväällä 2018 osana Työelämä2020 -hanketta.

Vahva asiaosaaminen, yhteinen arvopohja ja johtajien maanläheisyys korostuvat suomalaisen johtamisen vahvuuksina. Avoimempi keskustelukulttuuri, ihmisläheisempi innostaminen ja suurempi kunnianhimo nousevat puolestaan esille selkeinä kehityskohteina.

Tutkimukseen liittyvässä työpajassa todettiin helmikuussa, että tulevaisuuden menestyksekäs johtajuus on inhimillistä: johtaja on palveluroolissa tukemassa alaistensa onnistumista ja innostamassa heitä. Hyvällä johtajalla on tunneälyä, hän käy aitoa dialogia, luo työn merkityksellisyyttä alaisille ja ymmärtää erilaisuuden vahvuutena.

-Tulevaisuuden johtajilta odotetaan yhä enemmän läsnäoloa ja vuorovaikutusta. Kyse on luottamuksen rakentamisesta ja siihen meillä suomalaisilla on vahva pohja olemassa. Kehittymällä entisestään suomalaisesta johtamisesta voi tulla tulevaisuudessa meille kilpailuvaltti myös kansainvälisesti, sanoo Työelämä2020 -hankkeen johtaja Margita Klemetti.

Lisätietoja:

Suomalainen johtaja tuntee prosessit, mutta ei osaa motivoida. www.tyoelama2020.fi, 22.5.2018

Millaista on suomalainen johtaminen nyt ja tulevaisuudessa, www.tyoelama2020.fi, 5.2.2018